Suuret lahjakkuudet-Menetetyt suuruudet Part 2

Suuret lahjakkuudet-Menetetyt suuruudet Part 2
 
Siirryttäessä kasari-vuosikymmenen loppuun alkoi Suomen kestomenestys MM-kisoissa.Paras menestys tuli Hollannin MM-kisoissa 1989,jolloin miehet nostivat neljä maailmanmestaruutta.Jarmo Virtanen,Juha Hyttinen,Aarre Käpylä ja Kyösti Vilmi olivat tämän "Golden Generation"kasvot ja aikansa ylivoimaisia nostajia.
Silloin Suomi oli valmennuksellisesti maailman huippua.Nostajat olivat teknisiä.Jarmo Virtanen tietenkin aikakautensa friikki,leveine kyykky-asentoineen,penkkikaarineen ja täydellisellä välistävetoasentoineen.Juha Hyttinen kopioi kaiken,mutta ei ollut genetiikaltaan yhtä elastinen ja notkea kuin esikuvansa.
Aarre Käpylä oli prototyyppi pohjoisen vetomiehistä.Veli Kumpuniemen,Kalevi Hedemäen,Ismo Åmanin,Markku Pesosen yms.pohjoisten vetomiesten perinteiden jatkaja."Vetua"tehtiin enemmän kuin lääkäri määräsi ja tulosta syntyi.Mutta vain Käpylästä tuli Maailmanmestari. Miksi?Siihen oli kaksi syytä.
 
Käpylä tiesi,ettei 170 kilon penkkipunnerruksella voiteta MM-kultaa,vaikka Dan Wohlberg oli Kalkutassa lähellä.Aarre väkisin hinasi penkki-tuloksensa 200 kiloon,vaikka orangi-kätisellä nostajalla se oli huippuvaikea suoritus.Useimmat Lapin veto-ihmeet yrittivät penkata kovaa viisikin kertaa viikossa,mutta tulos vaan tippui kympin ja kiertäjäkalvosin repesi.
Tuon Ajan Oulussa oli paljon huippu-bodareita ja heiltä Aarre sai tietotaitoa yläselän kehittämiseen ja sitäkautta penkkitulos lähti nousuun.
Toinen ratkaiseva tekijä oli harjoittelun "päivittäminen"huippuvuosien aikana.Vaikka voluumi oli valtaisa uran alkuvuosina ja vetoa tehtiin kolme kertaa viikossa tai joka toinen päivä.Kuitenkin Käpylän alkaessa lähestyä omia rajojaan,niin harjoittelua alettiin rytmittää järkevämmin.Kevyellä viikolla ei menty yli 150 kilon ja viimeistä toistoa ei rynkytetty reisikannatuksella hampaat nirskuen.
Käpylä osoitti henkistä lujuutta,sillä tuonajan pohjoisten vetomiesten treeni päättyi aina siihen,kun liimamiehet olivat käyneet niittaamassa tangon lattiaan.Kuittia varmaan tuli,kun Aarre ei noudattanut perinteitä,vaan puikahti Camaroonsa,kun treenikaverit jatkoivat pussiselkä-vetojaan. Ajatusleikkinä voisi mietti millainen Yli-Jumala olisi Kyösti Vilmi tämänpäivän Some-Suomessa...Netti pukkaisi kyykky-videoita jossa verivanat valuivat korvista ja sieraimista.Eikä silloin Trembolonesta nähnyt kukaan viellä edes unta...Kyösti kantamassa kyykkytelinettä,50-kilon tankoa ja samanpainoista fitness-tyttöä kuntosalin parkkipaikalle.Siellä "Köpä"ilmoitti neidille... -Älä koskaan enää kyykkää siellä,kun on minun kyykkypäiväni.Muuten matka jatkuu ensikerralla hautausmaalle asti. Tai Mora-puukko salinomistajan kaulalla,kun hintapolitiikka ei miellyttänyt maailmanmestaria.
Mutta kato kävi myös huippuvuosina.Jari Nurmi tuli Luxenburgin Nuorten MM-kisoihin suoraan muutaman viikon armeijan loppusodasta.Kertoi tehneensä vain etunojapunnerruksia ja kyykkyjä taistelutoveri selässä.Kaikesta huolimatta MM-nelonen tuollaisella harjoittelulla.Loppukaronkassa aina yhtä ylimielinen Ari Virtanen yritti ala-arvioida Nurmen suoritusta ja korostaa omaa mitaliaan. Aina yhtä "sisiliaiseen tyyliinsä"Nurmi ilmoitti voiton olevan Virtasen viimeisen.Hän tulisi aina katsomaan Kukonpoika-Virtasta alaspäin palkintopallilla.
Näin myös kävi.Uudestisyntynyt Jari Salvatore Nurmi dominoi keskisarjan kisoja ja hinasi vedon nuorten ME yli 300 kilon.Olisi vain ajan kysymys koska yleisen luokan ME 313 olisi lahjakkaan vetäjän vyöllä. Mutta kaikki ei mene niinkuin elokuvissa.Mies hävisi kisalavoilta kuin tuhka tuuleen.Syytä ei tiedä kukaan.Nurmi harjoitteli edelleen,mutta keskittyi enemmän opiskeluun ja valmistui Diplomi-insinööriksi loistavin arvosanoin. Vuosikausia puhuttiin Nurmen paluusta.Useimmiten Jarin näki SM-kisoissa,joita hän oli seuraamassa.Aina yhtä kiinnostuneena lajista ja kohteliaasti keskusteli lajin tulevaisuudesta ja uusista harjoitusmenetelmistä.
Come-back koitti 2000-luvulla.SM-raja tehtiin Kontulassa ja huhumylly käynnistyi ennen SM-kisaa.Puhuttiin jopa Kumpuniemen ME-rikkojaisista,mutta puntariin miestä ei kuulunut.
Muutaman vuoden kuluttua Voimanostaja-lehdessä oli muistokirjoitus.En ole koskaan kysynyt,enkä halua kuolinsyytä tietääkkään.
Haluan vaalia vain hyviä muistoja Nurmesta,sillä hän oli niitä harvoja ihmisiä joiden kanssa tulin toimeen.Istuessamme lentokoneessa vierekkäin matkalla nuorten MM-kisoihin ja keskustellessamme nostamisesta,niin vaikea uskoa,että muutaman vuosikymmenen kuluttua huippulahjakas ihminen on pelkkä muistokirjoitus.
Mikä katkaisi Nurmen kuningastien? Teorioita on varmasti monia.Henkilökohtaisesti uskon SI-nivelen kulumiseen alaselässä. Nurmen kehonrakenne oli kopio Lamar Gantista.Pitkät kädet ja jalat,mutta uskomattoman lyhyt keskivartalo.Nurmi pystyi selällään maaten työntämään lantioluunsa suoraan,jotka aina menivät vinoon ristiotteen vuoksi maastavedossa.
Lopulta tästä tuli "kisarituaali",samalla tavoin kuin normi jätkällä munien kaivelu.Tottakai nivelpinnat kuluivat ja selästä tuli väljä.
 
Norjan nuorten MM-kisoista tuli myös melkoinen "kultajuna"tulevaisuuteen.Kimmo Ilmanen ja Sami Kerola maailmanmestareita.Mika Valve,Jussi Huhtanen,Jarkko Parkkonen ja Asko Sirviö mitaleilla. Kimmo Ilmanen nousi Kari Kemppaisen valmennuksessa nopeasti mitalistiksi myös miesten puolella.Poikkeuksellinen lahjakkuus ja hyvä urheilullinen tausta nuoruudessa painin ja jääurheilun parissa.Myös yksi erikoisosaaminen...helvetin älykäs nostaja.Osasi jo nuorella iällä erottaa oleelliset asiat tyhjänpäiväisyyksistä.Hämeen menestyneiden nostajien taustalla on aina ollut Ilmanen,vaikka harva sitä jälkikäteen on tunnustanut.Ilmasen kaihdinliikkeessä on pidetty sellainen määrä voimailupalavereita,että jopa neitiliitonkin olisi hyvä joskus antaa ansaittu kunniamaininta.Tai noh...ehkä Kimmo ei edes välittäisi.Lyödään mielummin prinikka rintaan lespaavalle ikikuuluttajalle,eniten punaista näyttäneelle tuomarille tai kovimmat kilpailukiellot nostajille antaneelle hallituksen jäsenelle.Näin saadaan lajia eteenpäin ja eettisyyttä enemmän.
Ilmanen oli herra ja hidalgo Penkin MM-kisoissa Taiwanissa.Hurjasta itseluottamuksesta ja kuntonsa ajoittamisesta kertoi se tosiseikka,että Ilmanen kertoi kolme viikkoa ennen kisaa,miten se tulee menemään.Meedio tai ei,mutta niin se jokaista piirtoa myöten meni.Vastustajat olivat kuin pässit narussa Hämeenlinnan vahvatassun edessä.
Mestaruus ehkä riitti Ilmaselle.Perheen perustaminen ja sen oikean puolison löytäminen oli se "real deal"hänelle.Tulisesta rakkaudesta kertoi tarina Hämeenlinnan yössä 90-luvun alussa.Kimmo oli paikallisessa Lartaman Sportti-pubissa imuroinut tukevat kännit ,penkattuaan sitä ennen helpon kolmosen 220 kilolla.Rohkaistuneena hyvästä nousuhumalasta Ilmanen suunnisti tulevan vaimonsa ikkunan alle.Romeo kajautti kitarallaan sellaiset lemmenluritukset,että mitään Voice of Finlandia ei olisi tarvinnut edes keksiä.
Tomera nais-ihminen avasi ikkunan ja lupasi soittaa poliisin paikalle.Vaikka kitaravirtuoosi näytti tuplat edestä ja leveän selän takaa,niin ikkuna sulkeutui pamahtaen.Näin kokeneempana sulhasmiehenä olisin suositellut "Taivassalolaisen helikopterin"näyttämistä.Ainakin Pia Kristiina on aina yhtä huvittunut aamuisin kun nousen ylös kopteri lepattaen....
Kimmoa ei voinut syyttää yrityksen puutteesta.Hän kiipesi vastapäisen talon katolle ja hyppäsi sieltä armaansa parvekkeelle.Tämänkaltainen kuolemaa halveksiva suoritus teki jo tulevaan rouva Ilmaseen vaikutuksen ja lempi roiskahti.Kieltämättä kova teko....seitsämän metrin loikka puukengillä ja 3 promillen humala.Respect.
Tosin mun mielestä edelleen on ykkösjuttu PM-kisojen laivareissu.Sakke Selkäinahon poistuttua saunaan kolmen thai-hierojan kanssa,niin Kimmo hörppäsi voimailu-gurun Red Labelin porealtaassa....

Sami Kerola voitti myös nuorten maailmanmestaruuden,mutta kehitys jäi polkemaan paikalleen.Ehkä saavutus tyydytti urheilulliset ambitiot ja Kerola panosti enemmän työuraan.Tosin harjoittelukin olisi kaivannut vaihtelua ja uusia ärsykkeitä.Jos Riku Kiri oli kuuluisa "Ässistään"eli vitosen sarjoista,niin Kerola ei tuntenut kolmosta pidempää.Kimmoisuus harjoitukset olivat kyllä aikaansa edellä,sillä Kerola päätti aina kyykkytreenit loikkiin Porin Urheilutalon yläkerrassa.Ehkä Simo Suomen "bulgaari-menetelmät"polttivat Kerolan loppuun.Muutamissa vetokisoissa Sami viellä kävi,mutta penkkipaitojen tulo kasvatti erot kilpakumppaneihin liian suureksi.
Mika Valve,kuuluisan jääkärikenraalin pojanpoika oli vuosikymmenen taitteen tulevaisuuden toivoja.Nuorten MM-hopea jäi kuitenkin lyhyen uran huipuksi.Epäsosiaalinen kaveri sai häädön jokaiselta salilta.Porvoon kaupunki antoi luvan treenata öiseen aikaan Suistohallilla.Tämä johti piriste ja unilääkekierteeseen sekä viimein sydämmen laajenemiseen.
Edelleen kuulee tarinoita uskomattomista kulmasouduista ja olankohautuksiata joihin väkivahva Valve pystyi.Tosin kyykkytyyli oli sellainen,ettei ihan maailman absoluuttisemmalle huipulle olisi koskaan ollut asiaa.Mutta legenda jäi elämään....
 
Jussi Huhtanen oli todellinen tenavatähti.ME-lukuja kyykyssä ja vedossa 60-kiloisena alle 20 vuotiaana.Siirtyminen 67.5 kiloisiin ja maailmanmestaruus tosiasia,ellei Ruotsalainen päätuomari olisi hylännyt puhdasta voittovetoa.Kuinka sattuikaan näin leivottiin voimanoston Hannu Hanhesta Per Berglundista mestari.
Jussi-Boy oli loistava voimanostaja,fiksu treenaaja ja täydelliset tekniikat.Porin voimanoston Politrukin Simo Suomen "Golden Boy".Molemmat tarvitsivat toisiaan.Suomi esitti valmentajaa ja Jussi tarvitsi uransa pönkittäjää.
Ei siis ollut ihme että IKL-taustaisen "Taivassalon Paronin" ja Huhtasen kohtaamisissa oli kysymys muustakin kuin pelkästä voitosta.
Kokkolassa,nuorten SM.kisoissa sain ensimmäisen välilevyntyräni,kun vedin voittoraudat maasta. Lieksassa repesi kierukka polvesta jo ensimmäisessä kyykyssä...jatkoin viellä kahdeksan kisanostoa ja voitot 2-0 välillämme. Kansalliskirjailijamme Väinö Linna on kuvannut suomalaisen miehen vihaa toista kohtaan osuvasti....se on syvä ja musta kuin suolampi.
Siirryin sarjaa ylemmäs ja Huhtanen dominoi jatkossa kuninkaallista kuusseiskaa.Arvokisamitaleille Jussi ei enää yltänyt,vaikka Suomenmestaruudet kuitattiin näytöstyyliin.
Kilpailutauko ja piti keskittyä penkkipunnerruksen kehittämiseen,mutta paluuta ei tullut.Muutaman kerran olemme kohdanneet vanhan Porin Muscle Factoryn pihalla.Jussi kehuu moottoripyöränsä kuutioita ja minä silittelen coupeani.Kun leluja on aikansa verrattu kysyn viattomasti,muistaako Jussi miten meidän kohtaamiset menivät.Kiukkuinen polkaisu pyörään ja kysymys jää leijumaan pölyyn.
 
Siinnä sitä....jatketaan viellä kolmas osa uudella vuosituhannella.
 
T.Peku