VH.fi Klassikko: Korkean tason jalkakyykky

DIAGNOOSI: Krooninen yläkyykky

Tämä on varsin yleinen vaiva. Sitä ilmenee laajalti yli liittorajojen. Välillä epidemia pahenee ja välillä se saadaan melkein kokonaan hallintaan. Lajirajoja vaiva ei ole ylittänyt sillä ainoastaan voimanostossa on kyykyn syvyyteen olemassa säännöt. Kirjoitetut säännöt ovat samat, reiden yläpinnan lonkkanivelen kohdalla on oltava polven yläpintaa alempana. Tulkinta kuitenkin vaihtelee. Peruseroja on kaksi:

IPF:ssä sääntö tulkitaan siten että tuomarin pitää nähdä että kyykky on riittävän syvä. Jos riittävää syvyyttä ei havaita niin suoritus hylätään. Periaatteellinen ongelma tässä on se että mitä huonompi on tuomarin havaintokyky, sitä syvemmälle joudutaan menemään. Seuraavassa pari esimerkkiä kyykyistä jotka näyttävät hyviltä mutta hylättiin syvyydestä.

Valtaosassa muissa organisaatioissa tuomarin on havaittava kyykyn olevan joko vaakatasossa tai selvästi sitä ylempänä. Mikäli virhettä ei selkeästi havaita, käännetään etu nostajalle ja nosto hyväksytään. Nämä nostot menivät läpi ja sen valossa miten kyykyn sääntöä tulkitaan niiden pitääkin mennä:





Käytännössä tämä johtaa varsinkin suurikokoisilla nostajilla vähintään viiden sentin eroon kyykyn syvyydessä, usein enemmän. Tauti on muuttunut väliaikaisesta vaivasta krooniseksi ja samalla levinnyt epidemiaksi saakka. Se on myös tietokoneaikana jalostunut ja muuttanut muotoaan virusperäiseksi. Nykymuodon oireena on erityisesti se että sairastunut ei havaitse omaa tilaansa vaan sen sijaan luulee kaikkien muiden sairastavan tautia. Lisäksi oireisiin liittyy käsitys että siellä missä itse kilpailee vaaditaan kunnon kyykkyjä ja muualla menevät vajaat nostot läpi.

Itse sairastuin vuonna 1980, ensimmäisissä voimanoston SM-kisoissani. Siihen saakka vaiva oli pysynyt oireettomana tai erittäin lievänä, hyväksyttyinä 2-1 tuomioina ilmenevä muotona. Tuolloin se puhkesi kuitenkin täyteen kukoistukseensa ja ilman Reijo Kivirannan apua olisin saattanut jäädä ilman tulosta. Sama meno jatkui ja jostain syystä oireet ilmenivät aina suuremmissa kisoissa, nuorten PM-kisoissa 1983 ja samoin yleisen sarjan SM-kisoissa 1987 jäin ilman tulosta. Pienemmissä kisoissa vaiva ei haitannut mutta varsinkin ulkomailla se ilmeni. Vaikka olen kuinka yrittänyt päästänyt vaivasta eroon, iskee se aina joskus.

Mikäli vaivaan saisi pistoksia tai pillereitä, joku olisi miljonääri. Vanha hyväksi havaittu resepti kaikkeen voimanpuutteeseen on harjoittelu. Seuraavassa parhaita lääkkeitä:

Kyykky boksille.

Säädä boksi niin että nostat samasta syvyydestä kuin kisoissa. Monet tekevät liian korkeaa boksia jolloin siitä ei ole hyötyä kuin maastanostoon. Käytän itse pro-kisoihin 12” ja 13” bokseja mutta olen suositellut samankokoisille IPF-nostajalle 10” ja 11”. Voima kehittyy niin kuin sitä treenataan ja korkeat kyykyt salilla johtavat samaan kisassa. Katso että tekniikkasi on jalka-asennon leveyttä lukuun ottamatta yhdenmukainen normaalikyykyn kanssa. Istu taakse boksille, päästä jännitys takareisistä ja pakaroista ja nouse ylös.

Pysäytys-kyykky.

Ed Coanin, Jesse Kellumin ja Rick Crainin suosikki. Tekniikka on aivan yhdenmukainen normaalikyykyn kanssa mutta pysäytät noston 2-3 sekunniksi pohjaan. Pyydä valmentajaa, tuomaria tai kokenutta nostajaa katsomaan että pysäytät jokaisen sarjan jokaisen toiston samaan kohtaan, juuri riittävään syvyyteen.

Kyykky tanko pään päällä.

Riittämätön syvyys voi olla myös liikkuvuus ongelma. Monilla laskuvaiheessa alaselkä pyöristyy ja nosto alkaa painua liikaa eteen. Polvet pakenevat alta ja riittävään syvyyteen pääsemiseksi lantion on mentävä perässä Mikäli syvyyden puute kyykyssä johtuu liikkuvuuden puutteesta, on tämä oiva vaihtoehto.

Tekniikka.

Tämä on ainoa tapa lisätä rautaa tankoon ilman voimanlisäystä. Nivelkulmien optimointi erityisesti säären pitäminen pystysuorassa auttaa pääsemään kulmaan. Muita konsteja ovat avustajan ja valmentajan antamat merkit sekä video. Tosin videolta palautteen saa vasta suorituksen jälkeen mutta kuitenkin ennen seuraavaa sarjaa.

Loppujen lopuksi, kysymys on paljolti siitä miten arvostamme toisten suorituksia. Sillä on suora yhteys siihen miten omiammekin arvostetaan.

Teksti: Sakari Selkäinaho,  © 2013 Voimaharjoittelu.fi, SS Power OY