Juha-Pekka Aitala

Juha-Pekka Aitala

Juha-Pekka Aitala ei ole mennyt mihinkään vaan vaikuttaa edelleen mm. Topi Ovaskan valmentajana. Seuraavassa miehen mietteitä reilu vuosikymmenen takaa. Ajalta jolloin hän kilpaili vielä itsekin.

Moikka Juhis, mitä kuuluu?

Kiitos kysymästä, ihan hyvää. Valmistaudun parhaillaan Suomi-Unkari "maaotteluun", joka pidetään 8.10. Unkarissa. Valmistautumista tosin hieman heikentää juuri podettu keuhkokuume, mutta eteenpäin mennään ja uskon vahvasti Suomen joukkueen voittoon.

Olet tuttu ilmestys suomalaisessa voimamiesurheilussa. Monesko vuosi on menossa?

Ensimmäinen kisa oli 1998, ekat SM:t 2000 ja finaalissa olen ollut 2001, 2003, 2004, 2005 eli onhan noita vuosia sekä kisoja kertynyt. Laskujeni mukaan kahdeksankymmenen kisan raja lähestyy kovaa vauhtia ja saattaa rikkoutua jo tänä vuonna.

Oletko ollut tyytyväinen lajivalintaasi? Hyvät ja huonot puolet?

Olen tyytyväinen. Varsinkin sen vuoksi, että laji on niin monipuolinen, ettei kyllästymistä pääse samaan tapaan tulemaan kuin monissa muissa lajeissa. Esimerkkinä vaikka pituushyppy tai kuulantyöntö, joissa kilpailusuoritus on aina samanlainen joka kerta. Voimamieskisoissa kuitenkin lajit ja välineet vaihtelevat niin paljon että mielenkiinto kestää yllä. Huonoiksi puoliksi laskisin loukkaantumiset, joita minulle on sattunut ehkä liiankin paljon, mutta eiköhän niitä tule joka lajissa.

Alkukausi Suomessa meni hyvin (SVM 3.). Miten muu kilpailukausi on sujunut?

SVM meni aivan metsään, joten se ei paljon hurraa- huutoja kaipaa. SM-kisojen ekana päivänä olin niin unessa, ettei suorituksissa ollut mitään meininkiä. Jäin kaikissa ensimmäisen päivän kolmessa lajissa tosi kauas treeni- ja rutiinituloksista. Varsinkin tukkipunnerrus oli melkoinen pohjanoteeraus. Esimerkiksi viikkoa aiemmin 150kg tuli heittämällä ylös. Toisena päivänä tilanne oli jo sitten aivan toinen, mutta eipä sillä sitten enää mitään merkitystä ollut. Kolmas sija kuitenkin tuloksena oli paras tähänastisista.

Heinäkuussa Unkarissa pidetty World Strongest Team Olympics meni sitten paremmin. Muodostimme Juha-Matti Räsäsen kanssa Suomen joukkueen kymmentä kovaa joukkuetta vastaan. Kovan kisan jälkeen korjasimme potin kotiin selkeällä piste-erolla kilpailun kakkoseen ja kolmoseen. Otimme kolme lajivoittoa, joista mainittakoon maastaveto polven alapuolelta 1100kg. Muissa lajeissa olimme kaksi kertaa kolmansia ja kerran viidensiä.

Oletko saanut mielestäsi tarpeeksi mahdollisuuksia kilpailla?

Tänä vuonna toistaiseksi kisoja on kertynyt vähiten koko uran aikana, joten toivottavasti loppukausi sitten vilkastuu. Muuten minulla on mielestäni ollut tarpeeksi mahdollisuuksia kilpailla, mutta tottakai jokainen haluaisi kilpailla enemmän ja isommissa kisoissa. Mutta hiljaa hyvä tulee.

Mikä kisa on erityisesti jäänyt mieleen? Kerro siitä hieman.

Parhaiten mieleen on jäänyt tämän kesän Pari-Olympialaisten voitto. Tunnelma kisassa oli hieman vähäisestä yleisöstä huolimatta hyvä ja ensimmäisen lajin jälkeen saimme Juha-Matin kanssa hyvän meiningin päälle jonka jälkeen kilpaileminen oli todella mukavaa ja antoisaa. Kisan jälkeen emme kuitenkaan päässeet juhlimaan voittoamme lainkaan sillä kisa päättyi klo 23, hotellilla olimme klo 24, ruoka oli edessä 01 ja kotiinlähtö 06. Fiilis oli silti loistava. Unkarin lentokenttähenkilökuntakin oli erittäin kiinnostunut palkintopokaaleista, joita ei voinut olla huomaamatta. Toisin oli Suomessa, jossa ketään ei kiinnostanut niin kisan tulokset kuin mikään muukaan.

Usein ihmetellään, miksei kovempia voimamiehiä näy kotimaan kisoissa. Kerropas nyt sitten miksi ei. Osallistuitko itse SM-kisojen ohella muihin kisoihin Suomessa?

Kävin Punkaharjulla viikkoa ennen Pari-Olympiaa, enkä kyllä vieläkään ymmärrä miksi. Itse olen jo kilpaillut niin paljon, ettei kylän tai kaupungin vahvin mies -kisat oikein jaksa innostaa. Niihin vain ei yksinkertaisesti "syty". Tästä aiheutuu se, että kun et ole tosissasi mukana, riski loukkaantumisiin kasvaa mielestäni liikaa. Uskon että tämä sama tekijä on syy siihen miksi myöskään muut "kovat" eivät käy pikkukisoissa. Toinen selkeä syy on palkinnot tai toisin sanoen niiden puute, monia kun ei kuitenkaan 300€ voitosta saa vielä liikkeelle. Ymmärrän kyllä, että palkintojen hankkiminen ei ole se helpoin tehtävä kisojen järjestämisessä.

Ulkomailta löytyy siis kunnon kisoja? Miten ne on järjestetty ja löytyykö kunnon vastusta?

Ulkomaiset kisat ovat yleensä hyvin järjestettyjä ja niissä taso on erittäin kova. Vastusta löytyy kyllä poikkeuksetta kaikista ulkomaankisoista. Etuna on myös se, että yleisöä, mediaa ja ihmisiä oikeasti kiinnostaa vahvamieskisat ja niitä tullaan seuraamaan pidemmänkin matkan takaa. Eikä yleisöä haittaa jos kisa kestää 6h tai pidempään, sinne tullaan viihtymään ja kannustamaan. 2004 Pari-MM:ssä yleisö huusi suoraa huutoa aamukymmenestä ilta yhteentoista poislukien tunnin tauon jolloin me kilpailijat kävimme syömässä. Eipä taitaisi moinen Suomessa toimia?

Sitten hieman treeneistä. Oletko saanut harjoitella terveenä?

Viime talven sain pitkälti harjoitella terveenä, mutta SM-kisoista tuliaisena oli kipeytynyt vasen polvi ja auton kannossa mennyt oikean solisluun pää, jotka vaivaavat edelleen jossain määrin. Lisäksi teloin kesällä kivitreenissä vasemman ranteeni, joka tuppaa muljahtelemaan paikaltaan väärissä paikoissa. Eli kyllä tässä vaivojakin on taas ollut ihan omiksi tarpeiksi, mutta niiden kanssa on vain opittava elämään ja muutettava harjoittelu sellaiseksi että vammojen parantuminen on mahdollista, mikä ei aina ole kyllä helppoa

Miten vammat vaikuttavat nykyharjoitteluusi?

Vammat vaikeuttavat aina treenaamista kun joutuu kehittämään korvaavia liikkeitä tai rajoitettuja liikeratoja, mutta toistaiseksi ei ole mitään osa-aluetta tarvinnut jättää treenittä vammojen takia.

Kerro hieman harjoittelusi sisällöistä. Jaatko treenit viikkotasolla vai miten?

Keskityn treeneissäni yleisesti perusliikkeisiin ja teen näiden lisäksi viikonloppuisin lajitreenejä. Vaihtelen kuitenkin treenieni painotuksia sen mukaan, minkä koen milloinkin tärkeäksi ja myöskin sen mukaan mitä seuraavissa kisoissa on lajeina.

Monien kisojen lajit pysyvät suurimmalle osalle kilpailijoista salassa jopa kisapäivään saakka. Miten tämä seikka vaikuttaa harjoitteluusi?

Näinhän se tahtoo olla vielä jopa tänä tietoyhteiskunnan aikanakin. Useasti ulkomaan kisoista ei saa lajeja tietää kirveelläkään, joten eipä silloin voi harjoitteluakaan kovasti painottaa millekään osa-alueelle. Varsinaisia yllätyksiä ei ole tullut, mutta muutaman kerran on ollut edessä laji, jota ei ole koskaan tehnyt tai nähnyt. Välineetkin saattavat olla hieman normaalia eksoottisemmat, mutta sitä perustotuutta, että voimaa on oltava, se ei kuitenkaan muuta miksikään.

Usein oletkin vastannut kysymyksiini seuraavan kisan lajeista: ”Jaa-a, enpä tiedä… voimamieslajeja.” Lajissasi pitää siis olla jatkuvasti hyvässä ja monipuolisesti vahvassa kunnossa, mutta jaatko harjoitteluasi mitenkään erityisiin perus- ja kilpailukausiin?

Pidän talvella kisatauon aikaan hieman kevennetyn jakson jolloin keskityn enemmän kestävyyteen ja aerobiseen kuntoon. Teen tuollaista jaksoa sen aikaa kun se mielekkäältä tuntuu ja vaihdan sitten takaisin voimanhankintaan ja alan keskittymään tuleviin kisoihin kun saan niistä tiedon.

Sinulla on edelleen oma lajiluola. Pystytkö treenaamaan siellä kaikkia voimamieslajeja?

Varsin pitkälle kaikkien lajien harjoittelu onnistuu, jos ei muuten niin jollain variaatiolla. Harvalla kaverilla kuitenkaan omaa rekkaa on, mutta eipä tuo ole ongelmaa aiheuttanut. Ainahan isommat tilat mahdollistaisivat paremmat lähtökohdat.

Onko lajeissa tällä hetkellä omaa suosikkia? Mikä taas tuntuu eniten tervanjuonnilta tai ei muuten sytytä?

Enää ei varsinaisesti ole mitään suosikkilajia, kun mikään laji ei enää kulje ns. yli muiden, mutta Herkuleen ote on aina ollut kiva laji ja onhan se sitä edelleenkin. Mutta kyllä niitä vähemmän kivoja lajejakin on, esim. Conanin pyörä joka ei tosin enää ole niin tervanjuontia kuin mitä se joskus on ollut.

Punnerruksetkin sujuvat sinulta nykyään aivan eri tyyliin kuin muutamia vuosia sitten. Treenaatko yksin vai onko sinulla treenikaveria? Käytkö muualla kuin omassa hallissa tekemässä lajitreenejä?

Valitettavasti treenaan yli 90% ajasta yksin, mikä ei kehityksen kannalta ole mikään paras mahdollinen tilanne. Täällä meilläpäin vain ei ole ketään, kuka kestäisi innokkuudessa ja sitä kautta menossa mukana. Tämän vuoksi tulee aika-ajoin käytyä Tomi Lotan luona treenaamassa ja käyhän Tomi välillä myöskin täällä treenaamassa. Yhteistreeneistä saan ainakin itse todella paljon enemmän irti.

Se on nähty kyllä. Antaahan se hieman kilpailunomaista tunnelmaa. Sitten tähän väliin se torikahviloiden vakiokysymys? Paljonko nousee penkiltä? ?

No ehkä hyvänä päivänä 100kg ?.

Aika paljon noinkin isolta mieheltä! Kuitenkin monia kiinnostavat treenituloksetkin, joten kerropas, minkälaisia rautoja salilla liikuttelet ja minkälaisella tasolla lajitreenit kulkevat?

Maastavedossa ollaan noin 360kg tasolla tällä hetkellä. Jalkakyykyssä ei olla ihan maastavedon lukemissa polvivaivojen vuoksi. Viime aikojen lajitreeneissä olen tehnyt farmia 30m * 180kg. Merimiehessä olen keskittynyt parantamaan tulosta standardipainolla 410kg. Muita tuloksia löytyy myös nettisivuiltani.

Mitä alkanut syksy tuo tullessaan kisojen ja treenien osalta?

Treenit keskittyvät Joulukuun Tanskan GP:hen. Seuraavat kisat taas ovat 8.10. siellä Unkarissa. Näiden kisojen välille toivottavasti sattuu joku kisa vielä, tällä hetkellä joukkue-kilpailu St.Maartenissa näyttäisi peruuntuvan mutta toivottavasti ei kuitenkaan, se oli ainakin viime vuonna hieno kisa.

Sitten tärkeään aiheeseen. Iso mies syö paljon, eikö? Kuinka paljon? Onko se kivaa?

Tuleehan tuota syötyä ja määrä on paljon. Mutta en ole oikeastaan koskaan laskenut, että miten paljon kaloreissa tms. Kyllähän syöminen aina kivaa on, varsinkin jos on hyvää ruokaa. En kuitenkaan syö pakon kanssa niinkuin jotkut tekevät, eli syön vain silloin kun on nälkä enkä silloin kun kello sanoo.

Kuka teillä kokkaa? Onko sinulla lempiruokia?

Itse tulee aika paljon kokattua, mutta kyllä avopuolisokin kortensa kekoon kantaan ihan kiitettävästi. Lempiruokia on niin paljon, ettei niitä luetella viitsi, mutta kaikki laatikkoruoat, pihvit ja liha yleensäkin.

Missä lukemissa pituus ja paino nykyään ovat?

Pituus ei ole muuttunut sitten 13 ikävuoden ja on edelleen 195cm. Painoa on tällä hetkellä 146kg.

Onko sinulla sponsoreita? Sananen heille?

”Tulokset kovenevat ja sponsorit vähenevät” on ollut trendinä tässä viimeisten parin vuoden aikana. Pari ns. läheisintä sponsoria on onneksi kestänyt mukana jo useamman vuoden ja siitä iso kiitos Glucklich Oyj:lle, Luontaistuote Mapenalle ja Voimaharjoittelu.net:lle.

Seuraatko muuta voimailua Suomessa tai ulkomailla? Minkälaisena pidät kotimaan tasoa?

Voimanoston tuloksia ei hirveästi tule seurattua lähinnä useiden eri liittojen takia. Valitettavasti tämä monien liittojen meininki on jo osittain tarttunut voimamieskisoihinkin. Muutamien tunnettujen voimailijoiden suorituksia tulee kyllä seurattua jatkuvasti. Kotimaan taso voimailussa on kyllä parantunut vuosi vuodelta, mutta jotenkin tuntuu siltä että piirit vaan pienenevät. Toivottavasti tämä on vain minun kuvitelmaani.

Pidätkö aktiivisesti yhteyttä ulkomaisiin voimamiehiin?

Kyllä kavereiden kanssa ollaan yhteyksissä ihan säännöllisesti. Kisaajat ovat kuitenkin kansainvälisesti yhtä suurta perhettä ja monien kanssa on tullut ystävystyttyä melko hyvin. Ja onhan yhteydenpidolla hyvätkin puolensa. Tietää hieman paremmin mitä tapahtuu missäkin.

Minkälaisia neuvoja sinulla olisi aloittelevalle voimamiehelle?

Ota rauhallisesti ja keskity oleelliseen: maastaveto, maastaveto, maastaveto... noh ei nyt sentään, mutta perustyötä tarvitaan paljon. Maastaveto, kyykky, pystypunnerrus, farmarikävely, merimieskävely, kivet, rekanveto. Nämä ikään kuin yhteenvetona mielestäni tärkeimmistä perusteista. Seuraa mahdollisimman paljon kisoja televisiosta. Opit niksejä eri lajeista sekä suoritustekniikat. Käytä internetin voimailupalstoja hyväksesi tiedonhaussa.

Mitä muuta voimamiehen elämään kuuluu treenien lisäksi?

Rauhallisia koti-iltoja avovaimon kanssa tulee vietettyä jatkuvasti enemmän, autojen rakentaminen täyttää sitten lopun vapaa-ajan melko tehokkaasti, kavereita tietysti unohtamatta.

Noihin projekteihinhan voi tutustua kotisivuillasikin?

Ainakin autoihin.

Kerropas se osoite.

Sehän on tietenkin www.juhapekka.com

Kiitoksia mukavasta juttuhetkestä. Pysy ehjänä ja onnea tuleviin kisoihin!

Kiitos itsellesi.

Juha Olli