Brent Mikesell – Jalkakyykyn kuningas

Kerro hieman itsestäsi ?

Olen kohta 50-vuotias opettaja Spokanesta, Washingtonin osavaltiosta. Opetan yläasteella ( high school ) matematiikkaa ja liikuntaa. Olen suorittanut kaksi yliopistotutkintoa.

Perheeseeni kuuluu vaimo Connie, kaksi tytästä ja kolmen kuukauden ikäinen poikavauva. Olemme olleet naimisissa kohta kymmenen vuotta.

Kuinka aloitit voimannoston ?

Tämä on sellainen tyypillinen jenkkitarina, menin salille hankkiakseni voimaa jenkkifutikseen. Kouluni liikunnanohjaaja pyysi minua mukaan kisoihin ja yllätykseni sain parhaan nostajan palkinnon heti ensimmäisissä kisoissani.

Alussa minulla oli hyvä maastanosto, kohtuullinen jalkakyykky ja surkea penkkipunnerrus. Hinasin 17-vuotiaana 290 kiloa sarjaan 90 kiloa. Päätin keskittyä voimanostoon mutta jenkkifutis vei collegessa voiton.

Oletko kokeillut mitään muita urheilulajeja ?

Lähes koko kouluaikani harrastin paljon eri lajeja. Koripalloa, yleisurheilua, ja jenkkifutista lähes koko ajan. Sain jenkkifutiksessa stipendin Montanan yliopistoon ja silloin voimanosto jäi muutamaksi vuodeksi.

Jääkö sinulta aikaa harrastuksille ?

Ei oikeastaan. Työni, perhe ja voimanosto vievät kaiken ajan.

Parhaat saavutuksesi ja tuloksesi ?

Olen voittanut hyvin vähän mitään titteleitä. Kilpailen ainoastaan suurimmissa kisoissa ja silloin myös vastus on kovin mahdollinen. Mikäli nostat kahdesti vuodessa Gary Frankia vastaan ( 1197,5 kilon yhteistulos ) ei ole paljon mahdollisuuksia.

Parhaat tulokseni ovat 487,5 kilon jalkakyykky, 272,5 kilon penkkipunnerrus ja 357,5 kilon maastanosto. Minulta puuttuu pikkusormi vasemmasta kädestäni mikä vaikeuttaa otetta aika lailla. Pystyn vetämään remmeillä yli 380 kilon.

Tällä hetkellä jalkakyykky näyttää todella hyvältä ?

Totta. Se on suosikkinostoni tällä hetkellä mutta maastanosto on ollut lähinnä sydäntäni aina viime vuosiin. Olen hieman turhautunut vetoon oteongelmani vuoksi. Tiedän pystyväni vetämään 390 jos vain ote pitää. Penkkipunnerrusta olen joskus suorastaan inhonnut mutta vuosien työ on hitaasti mutta varmasti nostanut senkin kohtuullisiin lukemiin.

Oletko jo tunkannut kyykyn aivan uusiin lukemiin. Mitä seuraavaksi ?

Turha sitä on kainostella. Aion nostaa 500 kiloa. Olin suunnitellut sitä jo helmikuun WPO kisaan mutta muutama viime hetken arviointivirhe vei mahdollisuuteni. Sitten tähtäsin kesäkuun APF-kisoihin mutta reväytin molemmat etureiteni juuri ennen kisaa. Itse asiassa viimeisen kovan treenin viimeisessä toistossa.

Vaikutat nostajalta jolla ei ole mitään rajoja. Kuinka lataudut henkisesti ?

Vältän ylilatautumista. En ole vielä tähän päivään mennessä pelännyt mitään painoa enkä aio jatkossakaan antaa raudalle henkistä yliotetta. Mielestäni henkisen puolen osuus kasvaa rautojen myötä. Suuret painot vaativat huolellisen keskittymisen koska pienikin tekninen virhe usein johtaa noston epäonnistumiseen.

Kuinka oikein harjoittelet ?

Neljästi viikossa lähes vuoden ympäri. Viimeiset neljä viikkoa ennen kisaa treenaan kuudesti viikossa. Yritän nostaa harjoitusmäärän avulla työkapasiteettiani. Olen huomannut tästä olevan apua erityisesti silloin kun aletaan vetää maasta 3-5 tuntia kestäneessä kilpailussa kovan kyykyn ja raskaitten penkkipunnerrusten päätteeksi.

Penkkipunnerruksessa minulla on oma päivä nopeus- ja maksimivoimalle ja kyykyssä teen useimmiten vain yhden treenin viikossa.

Näyttää siltä että sinullakin on Westside treenisysteemit käytössä ?

Kyllä, kuten äsken mainitsin. Käytän myös vetokumeja ja ketjuja. Ne ovat tehokkain apuväline mitä olen koskaan löytänyt. Niitä on itse asiassa erittäin helppo käyttää ja tulokset ovat hämmästyttäviä.

Näytät treenaavan hyvin vähän maastanostoa ?

En tällä hetkellä vedä maasta treeneissä lainkaan. Vasen hauikseni katkesi noin kaksi vuotta sitten enkä ole sen jälkeen vetoja salilla tehnyt. Ainoa tuloksia rajoittava tekijä on käsiotteen pitävyys. Vasta kun saan puristusvoimani kuntoon on aika treenata vetoa. Teen alaselkää, takareisiä ja pakaroita kyykkytreeneissä ja se auttaa myös maastanostoani.

Onko harjoittelussasi mitään erityistä tai omituista ?

Ei ole, olen vain tavallinen tylsä voimanostaja. En tee mitään hulluja juttuja salilla. Tosin treenikaverini kutsuvat minua ”salidyykkariksi” koska olen harjoittelun suhteen erittäin kärsimätön. En yksinkertaisesti osaa olla salilta poissa. Kun hauikseni leikattiin lääkärit käskivät olemaan pois salilta kolme kuukautta. Menin treenaamaan leikkausta seuraavana päivänä ja tein kyykkyjä Safety Squat Bar-tangolla. Otin muutaman toiston ja oksensin.

Tarvitsin jotain mikä motivoisi toipilaanakin. Niinpä asetin heti tavoitteekseni uuden ME:n jalkakyykyssä. Vain seitsemän viikkoa leikkauksen olin mukana näytöksessä yhdessä Bill Kazmaierin kanssa. Kyykkäsin 3×330 kiloa, se oli ensimmäinen kerta yli kahteen kuukauteen kun pidin tankoa selässäni. Kolme kuukautta leikkauksen jälkeen jolloin minun vasta piti aloittaa treeni vedin maasta 290 kiloa vastoin kaikkien ystävieni hartaita toivomuksia. Kyllä minua voi sanoa omituiseksi mutta ei harjoittelussani sinänsä mitään ihmeellistä ole.

Entä mitä neuvoja antaisit aloittelijalle ?

Sanon aina nämä samat asiat koska en voi korostaa niitä liikaa. Kaksi seikkaa on ylitse muiden mikäli aiot hyväksi voimanostajaksi. Ensiksi, treenaa kehon takimmaisia lihasryhmiä. Voima tulee sieltä. Älä anna egollesi valtaa, turha keskittyä mihinkään näköseikkoihin. Toiseksi, treenaa tunnollisesti ympäri vuoden. Vuodesta toiseen. Et saa menestystä mitenkään muuten vaikka erityisesti meillä jenkeissä monet hakevat ainoastaan oikotietä onneen ja menestykseen. Se on turhaa sillä voimanostajalle ei sellaista ole.

Näyttää siltä että rahakisat ovat tulleet myös voimannostoon ?

Juttelin tästä kilpakumppaniemme kanssa muutama päivä takaperin. Raha ei kerro totuutta. Palkintorahat menevät muutamalle nostajalle mutta suurin osa nostajista jää kokonaan ilman. Rahat maksetaan dollareissa mikä saattaa nostaa summan arvoa joissakin maissa mutta meillä taala on aina taala.

Toivoisin myös että enemmän nostajia muista maista tulisi mukaan kisoihin. Ehkäpä Euroopan GP olisi ratkaisu tähän.

Näyttää siltä että pystyt tekemään huipputuloksia myös USA:n ulkopuolella ?

Kaikki parhaat tulokseni olen tehnyt kansainvälisissä arvokisoissa. Silti olen USA:n ulkopuolella kilpaillut ainoastaan Kanadassa. Minun on vaikea saada vapaata työstäni. Kesäaikaan voin matkustella vapaammin mutta silloin ei ole mitään suurempia kisoja. Tulisin mielelläni Suomeen WPC MM-kisoihin mutta en halua tehdä matkaa ilman sponsoreita. Yksi treenikavereistani on kotoisin Islannista ja hän kertoo usein kuinka arvostettuja voimailulajien urheilijat ovat Suomessa ja Islannissa. Jenkeissä olemme usein vain kummajaisia, tosin voimamieslajit ovat nostaneet voimailun profiilia täälläkin huomattavasti.

Kerro jokin hauska yksityiskohta urasi varrelta ?

Reväytin molemmat takareiteni ja pohkeet yhtä aikaa joitakin vuosia sitten. Meillä oli koulussa viestijuoksu kilpailu. Toisessa joukkueessa oli viisi oppilasta viittä opettajaa vastaan. Olin ensimmäisenä vuorossa radalla yli 5000 huutavan oppilaan edessä. Pääsin korkeintaan viisi metriä kun tunsin vasemman reiteni revähtävän. Yritin hiljentää mutta reisi revähti pahoin enkä saanut vauhtia hiljentymään riittävästi ja reväytin myös oikean reiteni. Kaaduin radalle tuskissani. Yli 5000 oppilasta nauroivat haljetakseen sillä he luulivat että on taas yksi paksu tankki joka yrittää todistaa heille että ennen treeniä pitää venytellä ja lämmitellä riittävästi.

Tarvittiin kuusi miestä ennen kuin minut saatiin ambulanssiin. Uhkasin vetää jokaista turpaan mikäli he eivät lopeta satuttamistani. Se oli ylivoimaisesti elämäni kivuliain hetki. Sairaalassa reiteni mitattiin turvotuksen määrittelemiseksi. Kumpikin reisi oli 120 senttiä ympärysmitaltaan, täynnä verta. En voinut istua kuuteen viikkoon ja vessassa käynti oli yhtä tuskaa. En tietenkään voinut istua pytyllä, en saanut edes takapuoltani pyyhittyä. Vaimoni joutui hoivaamaan minua kuin pientä lasta ja jossain vaiheessa hän jo vannoi ottavansa minusta eron. Onneksi toivuin. Nykyisin tuo naurattaa mutta tapahtuman aikaan ja niitä seuraavina kuukausina oli hymy kaukana.

Sinulla on nykyisin myös oma yritys ?

Myyn eri tuotteita nettisivujeni kautta. Markkinoin erityisesti kyykkyvideotani. Tavoitteena ei ole mikään suuri business vaan ainoastaan kattaa harjoittelusta ja kilpailemisesta aiheutuvat kulut. Viimeisen kuuden vuoden aikana olen käyttänyt aika lailla omia varojani nostamiseen perheeni jäädessä toiselle sijalle. Siksi päätin tehdä videon ja laittaa sivuston markkinointia tukemaan. Suurin osa tuloista tulee videosta joka on saanut myönteisen vastaanoton.

Kerro hieman tuosta videosta ?

Se keskittyy jalkakyykkyyn penkkipunnerruksen ja maastanoston jäädessä vähemmälle. Video pitää sisällään ohjelman sekä suoritustekniikat kaikista ohjelman apuliikkeistä. Siinä on erillinen tekniikkaosuus sekä paljon pieniä vinkkejä. Mukana on 12 minuutin kooste kisoista jossa on mukana kuusi kymmenestä 1000 paunan ( 453 kiloa ) jalkakyykystäni, mukaan lukien 487,5 kilon nosto joka on tällä hetkellä maailman suurin jalkakyykky. Suomessa sitä voi tilata netistä osoitteesta www.voimaharjoittelu.net.

Teet ohjelmia myös Internetin välityksellä ?

Totta. Tämä palvelu on pääasiassa aloittelijoille mutta olen viime aikoina saanut paljon kyselyjä treeneistä myös huippunostajilta. Tarjoan erilaisia treenipaketteja eri tasoisille nostajille heidän tarpeensa mukaan. Halukkaat voivat ottaa minuun yhteyttä internet-sivustoni kautta.

Mitä haluaisit lisätä lopuksi ?

Kiitos tästä haastattelusta. Toivotan kaikille suomalaisille parhainta menestystä WPC MM-kisoissa 22-27.10. Helsingissä. Olen pahoillani etten pääse mukaan, nähdään WPO semifinaalissa Louisianassa 8-10.11 !

Sakari Selkäinaho