Jalkakyykyn kohdalla puhutaan pitkälti samasta asiasta kuin maastavedossakin,kun kysytään mielipidettä apuliikkeistä.Toiset vannovat apuliikkeiden voimaan ja toiset pitävät turhana ajanhukkana.
Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen.Puhutaanko apuliikkeenä kyykyn eri variaatioita,kuten etukyykkyä,box-kyykkyä,zehzer-kyykkyä,niskakyykkyä tai shmit-kyykkyä. Ovatko jalkaprässi,hack-kyykky,reiden ojennus-ja koukistuslaitteet vasta kyykyn apuliikkeitä.
Suomalaisen voimanoston legenda,Jarmo Virtanen ei perustanut kyykkyohjelmaansa perusbodailuun,mutta haki vaihtelua harjoitteluun ja teknistä osaamista kyykyn eri variaatioista.Ensin 3-4 tehosarjaa nopeilla,räjähtävillä nostoilla.Sen jälkeen muutama sarja tanko niskassa eri jalkaleveyksillä.Lopuksi lauta kantapään alla ja etureidetkin sai kyytiä muutaman pumppisarjan jälkeen. Toisella kertaa treenattiin Smitissä ja haettiin enemmän liikkuvuutta ja pystysuoraa liikerataa.
Virtanen jaksoi loputtomasti painottaa alaselän käyttöä leveässä kyykyssä.Ristiselkään armoton pito laskuvaiheessa ja lantion ”puikkaus”nopeasti taakse ja alas noston loppuvaiheessa. Monet hyvää huomenta-liikkeet ovat olleet suosiossa niin idässä,kuin lännessäkin vahvistamaan keskivartaloa kyykyn pidossa. Kuitenkin Virtanen oli sitä mieltä,että ”julle” jäykistää liikaa. Veto tempausotteella ja erikoisesti pysäyttämällä hetkeksi ennen maakosketusta,oli Jarmon ”kevyt kyykky”.
Virtanen oli niin friikki ja neljännesvuosisadan aikansa edellä,ettei oikein kukaan saanut ”koppia” hänen nosto-filosofiastaan. Ehkä Juha Hyttinen, Hannu Malinen, Sauli Jokitalo ja Comedant Kvist pääsivät lähelle.
Naisnostajille lantion ja ristiselän rakenteen vuoksi kyykkääminen Virtastyylillä oli melkoista tervanjuontia. Edes omat elämänkumppanit Alice Heikkilä ja Maria Koskinen saanet hommaa toimimaan. Punaista olisi tullut aina,mutta kun Virtanen antoi ohjeita lavan reunalla,niin munattomat suomalaiset pikkutakki-tuomarit antoivat valkoista.
Kyykky-Ikoni Kyösti Vilmi oli äärimmäisyyksien mies.Sunnuntai oli pyhä kyykkypäivä.Kun pohjoisen körttikansa meni messuun,niin Köpä kyykkäsi.Kyösti Vilmi,Kirk Karwoski ja Zahir Khuyadrov saavat ultimaalisen raivon ja psyykkauksen liikettä tehdessään. Valmistavana päivänä Vilmi teki 70-75 prossalla pikavoima kakkosia,jotta hermosto olisi iskussa,kun malmia alettiin lastata tankoon. Jossain vaiheessa uraa Vilmi teki kaupallisella salilla treenatessaan reiden ojennusta kyykkypäivänä.Kommentoi vain jälkikäteen,että ennestään valtavan kokoinen reisi kasvoi 5 senttiä ja kyykky putosi 20 kiloa.
Taito Haara,joka ensimmäisenä kyykkäsi 400 Suomessa treenasi kyykkyä eri kohdista.Haara pumppasi pohjassa,eli ”mutusteli” 40-50 prosenttisella raudalla voimakasta lähtöä hakeakseen.Myös armoitettu voimailija ja valmentaja Esko Ketola suosi tätä liikettä.Silloin ei millään raudalla jää monttuun. Vastaavasti Haara teki yliraskailla pientä liikettä kyykyn yläasennossa ja näin totutteli isoihin rautoihin.
Hannu Saarelainen oli täysin oma lukunsa. Hänen kyykkytreenaamisensa perustui lukemattomiin pumppauksii kyykyn pohja-asennossa.Treeniraudatkin olivat usein vain 150-220 luokkaa. Kerran treenikaverit yllyttivät ottamaan kolmosen 330 kilolla.Veri lensi sieraimista ja varmaan eka sydäri tuli siinnä.Hanski ilmoitti ”Never say never again”…. Sakari Selkäinaho kertoi joskus,että Hanski tiesi kuntonsa ennen kisoja paremmin kun ”pienet raudat”kulkivat ja olivat nopeita.Isot romut eivät kertoneet totuutta.
Useimmille aloittelijoille olen painottanut etu-kyykyn ja box-kyykyn merkitystä.Tämä kombinaatio opettaa oikeanlaisen nostotyylin. Etukyykky pitää noston pystyssä ja maksimoi jalkojen käytön.Box opettaa viemään lantion taakse ja selän tehokkaan käytön. Näillä pääsee jo todella pitkälle.
Siinnä oli kattaus kolmen artikkelin voimin kyykyn treenaamisesta menneinä vuosina.Siitä vain kokoamaan palapeliä omien vahvuuksien kautta ja fiksaamaan heikkoudet. Loppuun valittelut yhden lajimme legendan poismenosta.Jari Murtomäellä olisi ollut viellä paljon annettavaa lajilleen,perheelleen ja pienelle lapselleen. Nyt alkaa nettihiirien paskanpuhuminen foorumeilla ja hormooni-viisastelut. Sanoisin Jari Murtomäen tietäen…”Live for nothing or die for something”.
Pekka Anttila