Westside Q&A, osa 2 – myytit

Siitä saakka kun vuonna 1996 aloin esittellä Westside Barbell treenisysteemiä Suomessa, on systeemistä itsestään ja Westside Barbell Clubista liikkunut monenlaisia väärinkäsityksiä.

Klubin kymmenen parhaan maastanoston joukkoon voisi kuvitella pääsevän 365 kilon nostolla sarjaan 125 kiloa. Jerry Obradovic putosi kerhosta jo viisi vuotta sitten. Hienon 800 paunan maastanostajien määrä nousi kuudessa vuodessa kahdeksasta kahdeksaantoista. Tulokset saavutettiin suurelti ajamalla mm. suomalaisten kovien vetäjien muunnelmia ja tekniikoita sisään systeemiin. Ei ihme että Louie pitää suomalaisista nostajista tänäkin päivänä.

Näitä asioita kysytään minulta jatkuvasti. Itse näen myytin muuttuvan legendaksi aikojen saatossa ja niin on jo osaltaan käynyt. Tämä artikkeli on lyhyt tiivistelmä yleisimmistä uskomuksista ja ihmisten kyselyistä.

#1 – Nostajien värvääminen

Monet uskovat että tulostaso huikea Westsidella perustuu siihen että Louie houkuttelee nostajia salille. Ainoastaan kymmenkunta noin sadasta mestariluokan nostajasta oli saavuttanut tulosrajan ennen saapumistaan klubille. Jokainen noista kuudesta on parantanut yhteistulostaan 140-200 kiloa oltuaan sitä ennen samoissa tuloksissa jopa viisi vuotta.

Päästäkseen jäseneksi ja ennätyslistoille sinun täytyy treenata salilla. Jokainen Westsiden ennätystilastoista löytyvä nimi on myös treenannut siellä. Suurin osa noin sadasta mestariluokan nostajista ei olisi saavuttanut tulosta ilman treenaamista nimenomaan Westsidella. Värväämistä salilla ei tarvita, sen sijaan lähtöpassit ovat herkässä jos et treenaa riittävän kovaa. Kun kysyt millaista on treenata Westsidella niin saat ensimmäisenä vastauksen ”treenaaminen Westsidella on etuoikeus”.

#2 – Metodit eivät perustu tieteellisiin tosiasioihin

Useiden kansainvälisesti arvostettujen asiantuntijoiden, kuten Siff, Verkhojansky ja Zatriorski mukaan maksimaalinen lihassupistus voidaan saavuttaa kolmella eri tavalla:

1. Maksimimetodi. Nostetaan eri liikkeissä lyhyitä 1-3 toiston sarjoja maksimiin asti. Tämä menetelmä on käytössä maksimivoimapäivinä kahdesti viikossa.
2. Toistometodi. Nostetaan maksimimäärä toistoja, yleensä 6-15 per sarja, uupumukseen asti. Tätäkin menetelmää käytetään maksimivoimapäivänä silloin tällöin. Sitä voidaan käyttää myös palautumiseen ja sidekudosten vahvistamiseen.
3. Dynaaminen metodi. Käytetään nopeusvoimaharjoittelussa eli nostetaan lyhyitä sarjoja painoilla jotka ovat 40-60% maksimista maksimaalisella teholla.

Westside systeemi käyttää näitä kolmea metodia samanaikaisesti. Tästä käytetään yleisesti nimitystä yhdistelmä periodisointi tai yhdistelmämetodi. Samaan aikaan voidaan käyttää myös monia metodeja, kuten staattinen, reaktiivinen tai ylikuormitusmetodi. Monien eri metodien samanaikainen yhdistäminen saattaa sekoittaa nostajia mutta tekee harjoittelusta tehokkaampaa ja monipuolisempaa. Westsidella on käytössä samanaikaisesti myös ”yrityksen ja erehdyksen menetelmä”. Mikäli joku metodi, tekniikka, harjoitusväline tai tanko katsotaan sen arvoiseksi, sitä myös kokeillaan. Monesti tämä on ainoa oikea tapa saada selville toimiiko jokin vai ei. Ennen kokeilua selvitetään kuitenkin mihin tieteellisiin tosiasioihin tämä perustuu.

#3 – Systeemi on kaavamainen

Westside treeniä tehdään usein orjallisesti jonkin esimerkin mukaan vaikka tarkoitus on päinvastainen. Westsiden tärkeimpiä periaatteita on aina ollut ”kurkistaa laatikon ulkopuolelle” eli koko ajan etsiä jotain uutta.

Westside treenistä on mahdotonta sanoa ”tee tämä – näin sinun tulee toimia”. Tärkeimpiä tieteellisiä tosiasioita on edelleen se että harjoittelun tulee olla yksilöllistä. Monet nostajat alkavat kehittyä vauhdilla sen jälkeen kun löytävät oikeat elementit omaan harjoitteluunsa. Toiset eivät kehity lainkaan ennen kuin henkilökohtainen ”Westside paketti” löytyy.

Paljon on liikkeellä ”omia versioita” ja itsekkäimmät kertovat keksineensä oman systeemin. Monet nostajat kutsuvat treeniään Westside muunnelmiksi tai hybrideiksi. Kuten edellä todettiin, harjoittelun pitää aina olla yksilöllistä eikä Westside ole tässäkään suhteessa poikkeus. Kehittyäksesi Westsidella tulee sinun pystyä laatimaan oma ohjelmasi.Erot ovat paitsi huomattavia myös pakollisia.

#4 – Vain lahjakkaat pääsevät treenaamaan Westsidella

Salille tulee paljon lahjakkaita nostajia. Päästäkseen salin jäseneksi sinun täytyy treenata salilla. Kuitenkin suuri osa nostajista ei ole mielestäni geneettisesti lainkaan lahjakkaita. Monet heistä, kuten Dave Beversdorf ( salilla 1998-2005 ) ovat polkeneet vuosia paikallaan korkeintaan keskinkertaisissa tuloksissa. Dr. Daven paras tulos penkkipunnerruksessa ennen Westsidelle tuloa oli 395 paunaa eli 180 kiloa. Viisi vuotta myöhemmin ennätys on 625 paunaa eli 285 kiloa. Samoissa kisoissa, samoilla varusteilla ja samassa sarjassa. Sata kiloa viidessä vuodessa ei olisi ollut mitenkään mahdollista muualla, ainakaan Daven omasta mielestä. Kohtuullisen painava mielipide kinesiologian, fysiologian ja lääketieteen tohtorilta.

Salilta saa helposti lähtöpassit jos ei yritä tarpeeksi tai kannusta ja avusta muita nostajia. Kun tulet treenaamaan sinulla on vuosi aikaa nostaa mestariluokan tulos, sen jälkeen saattaa Louie näyttää ovea. Monet saavat kuitenkin jatkoaikaa ja Daven kohdalla tämä oli suuri helpotus.

Mikäli haluat päästä salille treenaamaan, varaudu vastaamaan muutamaan visaiseen kysymyksen. Yksi kuuluu: ”Kuinka sinä pystyt parantamaan Westside Barbell Clubia ja sen nostajien tasoa ?”

#5 – Tulokset on tehty pikkukisoissa

Tämä on osaksi totta. Kuten edellä totesin, Westside ei ole mikään mestareista koottu klubi. Suuri osa nostajista kilpailee ainoastaan Ohion ja kahden muun lähimmän osavaltion alueella pidettävissä kisoissa. Kilpailut ovat kansallista tasoa olevia kisoja joissa mukana on 50-150 nostajaa.

Suhteellisuuden nimissä voidaan todeta että Ohion osavaltiossa on kaksi kertaa enemmän asukkaita kuin Suomessa. Kun siihen lisätään parin naapuriosavaltion asukasmäärät voidaan kansallisenkin kisan vastaavan meidän mittakaavassamme Pohjoismaista tasoa. Suurin osa suomalaisistakaan nostajista ei koskaan kilpaile kotimaan ulkopuolella.

Moni Westsiden nostaja kilpaili WPO rahaliigassa ja APF:n mestaruuskisoissa. Mikäli et nosta korkeimmalla mahdollisella tasolla mihin tasosi yltää niin joudut melkoisen painostuksen kohteeksi. Paineensietokyky kasvaa harjoitellessa sillä jokainen maksimivoimatreeni on samalla kilpailu pienoismuodossa. Tärkeintä ei ole voittaa mutta hävitä, tai ainakaan luovuttaa ei kannata.

#6 – Westside ei toimi naturaalilla nostajalla

Tämän kuulee usein sillä kaikki klubin jäsenet kilpailevat kisoissa ja organisaatioissa jossa ei ole kattavia doping-testejä. Silti Westside treeniä tehdään ympäri maailmaa mukaan lukien maissa joissa on ainoastaan IPF:n tai muun säännöllisesti testaavan organisaation toimintaa.

Ei ole olemassa sellaista käsitettä kuin ”naturaaliharjoittelu”. Harjoittelun pitää toki muuttua aina elimistön tilaa ja nostajan tasoa vastaavaksi mutta pohjimmiltaan voit treenata ainoastaan kahdella tavalla, oikein tai väärin.

Useimmat naturaalit, tai nostajat joiden palautuminen on jostain muusta syystä heikompaa tekevät virheen kopioidessaan suoraan pro-tason nostajien treeniä. Ero 400 ja 250 kilon kyykkääjien välillä on huikea, samoin 300 ja 170 penkkipunnerruksien. Treenikaverini Pekka Pitkänen paransi tulostaan 640 kilosta 720 kiloon kahdeksassa vuodessa poljettuaan sitä ennen kaksi vuotta paikallaan. Ei huonosti kesällä 45 vuotta täyttävältä veteraanilta. Scott Lade kertoi penkkipunnerruksensa nousseen 27,5 kiloa vuodessa sen jälkeen kun hän siirtyi Westside treeniin.

Tärkeintä on että harjoitusohjelmasi vastaa omaa tasoasi, söitpä rotanmyrkkyä tai luomupuuroa. Ohjelman pitää lähteä nostajasta itsestään.

#7 – Westside systeemissä ei ole mitään järkeä

Keskustelin tästä joskus EFS:n Daven Taten kanssa. Luettuamme Louien kirjoituksia olimme molemmat sitä mieltä että mies on päästään vialla. Poljettuamme kumpikin neljästä viiteen vuoteen paikallaan olivat vaihtoehdot lopussa. Tutustuttuamme artikkeleihin uudelleen ja keskusteltuamme Louien kanssa alkoi kuva hahmottua.

Monet sanovat systeemin olevan sekava. Samat kaverit saattavat kuitenkin harjoitella ja kehittyä vailla minkäänlaista ohjelmaa. Tämä on vain osoitus siitä että tarvitaan riittävää vaihtelua ja että on osattava kuunnella kehonsa ääntä.

Suomessa olen saanut myönteisintä palautetta huippunostajien lisäksi muiden lajien urheilijoilta. Systeemiin on helppo asentaa mitä tahansa elementtejä katsookin tarpeelliseksi. Lisäksi Westside elää jatkuvasti, tämä tekee systeemin vaikeaksi hahmottaa. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin maksimi-, nopeusvoima ja lihasmassaa lisäävän harjoittelun yhdistelmästä jossa on helppo käyttää erilaisia metodeja.

Samat kriteerit pätevät mihin tahansa treenisysteemiin. Paras on se minkä avulla voidaan harjoitella kovempaa.

Lopuksi todettakoon ettei Louie Simmons tai Westside Barbell ole koskaan väittänyt keksineensä yhtään metodia. Ne kaikki tulevat arvostettujen urheilutiedemiesten kirjoista sekä itäblokin painonnostajien treenimanuaaleista. Mikään treenisysteemi ei ole jokaista varten, monet ovatkin ottaneet Westside treenistä ainoastaan osia omaan harjoitteluunsa. Ketjujen tai vetokumien käytön, nopeusvoimaharjoittelun penkkipunnerrukseen tai boksikyykyn apuliikkeeksi. Miten vain, pääasia että kehityt.

Toivon että artikkeli oikaisee väärinkäsityksiä ja poistaa ennakkoluuloja. Lisää vastauksia saat Westside seminaareista ja workshopista ja tammikuussa on mahdollista suorittaa ensimmäinen Westside sertifiointi, Suomen kielellä.

Sakari Selkäinaho